Eilen mulle kerrottiin, että olen pääsemässä pentuagilityryhmään. Emäntä näyttää olevan iloinen asiasta, mutta itse en osaa ottaa siihenvielä mitään kantaa. Harjoituskentän ohi olemme kävelleet jo useasti ja muutaman viikon päästä meidän pitäisi päästä tutustumaan aitojen sisäpuolellekin. Toivottavasti siitä tulee kivaa!
Tämä viikko on mennyt tosiaan puutöissä. Olen tullut kuulemma vähän turhan rohkeaksi, kun änkeän seisomaan puupöllilä vasten, kun isäntä on pilkkomispuuhissa. Mutta kun haluan niin kovasti osallistua ja tehdä osuuteni. Onneksi saan usein oman pienen kalikan, jota sitten kantelen ympäri pihaa. Niistä saisi kasaan jo melkoisen pinon sytteitä, jos vaan olisivat yhdessä paikassa.
Sohvapaikan menetys ei tunnu enää niin kamalalta. Onneksi mulle pidetään seuraa lattialla eikä se jättityynykään enää tunnu yhtään hassummalta petipaikalta. Ihan hyviä unia siinä on saanut.
En tiedä mikä karvanleikkuumania tuohon emäntään on iskenyt, kun taas tänään pisti sakset viuhumaan. Käytiin hakemassa illansuussa joku paketti yhdeltä naiselta ja siinä tuli mukana joku näyttelyremmi (sitä kokeiltiin heti täällä sisällä enkä oikein tajunnut mikä juttu se oikein oli) ja parit sakset. Eikä aikaakaan, kun varastosta kannettiin meidän grillikatokseen pöytä, jolle pääsin patsastelemaan. Ja karvaa lähti. Emäntä ihan selvästi nautti, kun sillä oli vihdoin hyvät sakset käytössä. Mä yritin olla suht asiallinen, vaikka en kyllä jaksanut seistä ihan koko aikaa vaan istahdin aina välillä huilaamaan. Mutta on mua nyt taas kehuttu hienoksi ja siistiksi kaveriksi eli tässä taisi kuitenkin kaikki voittaa, minä pääsin karvoistani ja emäntä kehrää tyytyväisenä.
Ja nyt saunaan!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti