torstai 17. helmikuuta 2011

Kantaja

nimittäin pentuiän epilepsiageenin kantaja. Multa otettiin viime viikolla eläinlääkärissa verta ja sitten se pullo postitettiin Genoscoperille, josta emäntä sai eilen tuon tuloksen. Samalla reissulla sain rokotuksenkin ja seuraavan sitten parin viikon päästä. Ei muuten sattunut yhtään! Kakaranahan mä vinguin jo pelkästään sitä, kun lääkäri otti niskanahasta kiinni. Mut nyt olen jo iso poika ja osaan ottaa eläinlääkärireissutkin varsin coolisti.

Tylsä pakkasviikko takana, lenkit normaalia lyhyempiä ja harrastuksia peruttu liian kylmän sään vuoksi. Onneksi maanantain agility oli sentään lämpimässä hallissa.

Olen muuten menossa huomenna Aapo-veljen luokse hoitoon! Jihaa, taas me veljekset päästään pistämään tassuilla koreasti!

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Pakkanen paukkuu, mutta mun vauhti ei hidastu! Tosin isäntäväki näyttää kangistuneen, sillä en ole päässyt yhtä pitkille metsälenkeille tänä viikonloppuna kuin yleensä. Kompensaationa pääsin etsiskelemään tryffelipurkkeja ja tosi hyvin etsinkin! Voi vitsi, jos joskus pääsisi oikeasti kaivamaan maasta kunnon saalista!

Tämän päivän tokotreenit peruttiin pakkasen vuoksi, mutta onneksi huomenna pääsee taas agin pariin! Lämmin halli on talviharrastajan paras ystävä :) Saas nähdä mitä huomenna tehdään, nimittäin kahtena edellisenä maanantaina olemme olleet siellä päinemme kouluttajan ollessa lomailemassa. Me vetäistiin kyllä melko monen esteen sarjoja, mutta taitaa meininki taas muuttua huomenna, kun Seppo palaa heiluttamaan tahtipuikkoa. Kyllä  sanonta "kun kissa on poissa niin hiiret hyppii pöydillä" taitaa ihan oikeasti pitää paikkansa.

Ainiin, tänään isäntäväen vaatteissa oli uuden koiran tuoksu, Nana-mäykyn. Meistä tulee takuulla vielä hyvät kaverit, kunhan se neiti vähän kasvaa.

perjantai 4. helmikuuta 2011

A-luokan kaveri

No johan pomppasi, emäntä sai nimittäin eilen Kennelliitosta postia ja mulla on nyt sitten ihan virallisesti A-luokan lonkat. Se varmaan tarkoittaa sitä, että näillä koivilla pystyy pinkomaan kovaa, mutta senhän mä tiesin jo ennestäänkin. Kyynärät olivat myös hienosti 0, polvet pelaa kuten pitää ja silmissä säihkyy nuoren uroksen elämänilo. Eli ei voisi siis paremmin asiat olla!.

Tämä päivän kohokohta tulee kuitenkin olemaan velipojan viikonloppuvierailu. Siis me niin pistetään Aapon kanssa matot rullalle, että isntäväki ottakaa vakavasti tämä kehoitus: "pysykää sohvalla tai muuten vaan alta pois" :)