Tokoilua ja loppupäivä loikoilua

Nyt on tokoilukin aloitettu Joulutauon jälkeen ja uutena koulutuspaikkana KKK:n halli. Sama halli, jossa mä käyn myös agissa. Harjoittelimme alokasluokan liikkeitä, seuraamisesta seisomaan ja makuulle jäämistä sekä hyppyä. Siinä hyppyvuoroa odotellessa emäntä treenautti vähän putkeakin ja mä itse treenasin nopeuttani livetä paikalta kesken toiminnan. Onnistui muuten tosi hyvin! Mutta mutta, emäntä ei kyllä ollut tästä kovin iloinen, eikä myöskään se Cavalier (ja sen omistaja) jota painelin moikkaamaan. Mä kun olen tämmöinen vauhdikkaan puoleinen kaveri niin olen huomannut ettei ihan kaikki lämpene mulle, harmi :(

Kokonaisuudessaan treenit olivat oikein mukavat ja kyllä sen jälkeen kelpaa loikoilla loppuillan. Varsinkin kun käytiin jo aamupäivällä vauhdikkaalla metsälenkillä. Pellolla tuuli ihan kamalasti, mutta metsässä oli suojaista, polut oikein kutsuivat kirmaamaan ja muahan ei kahta kertaa tarvi käskeä, kun kyse on vapaanatelmimisen riemusta!

Ainiin, aloitin aamun vetäisemällä kunnon laatat olkkarin lattialle jo ennen kasia. Tuli kummasti emäntään vauhtia ja ennenkuin olin ehtinyt hotaista tuotokseni uudestaan kurkusta alas, oltiin niitä jo siivoamassa. Yllättävää, mutta mua oikein kehuttiin kun oli kuulemma "niin hieno oksennus". En tiedä mitä hienoa siinä oikein oli, mutta vihdoin se fretin häntä tuli ulos matkattuaan sisuiskaluissani kuusi päivää!

Ei muuta kuin uusin kujein uuteen viikkoon!

Erittäin Hyvä ellei täydellinen

Käytiin emännän ja Siirin kanssa viettämässä sunnuntaipäivää Turun messuhallissa. Semmoinen ranskalainen mies sitten arvioi siellä mua ja tuloksena oli Erittäin Hyvä (EH) Lagottopoika. Toki sehän oli sanomattakin selvää eli sinänsä turha reissu :)

Maanantaiaamu oli ihan kamala, nimittäin mua ei muistettu ruokkia ollenkaan! Agilityssäkään ei herkkuja herunut, mutta onneksi emäntä oli ottanut mukaan ihanan "fretti-lelun", jonka hännän pistin poskeeni siinä ihan ohimennen ja taitaa muuten olla sisällä vieläkin...

Syömättömyys selvisi illantullen, kun ajoimme yhdelle eläinlääkäriasemalle Helsinkiin. Ensin mulle tökättiin inhottavaa ainetta silmiin ja sit se mies häikäisi mun silmiä ja kohta mä en enää muistakaan mitään. Kun heräsin niin ympärillä oli iloisia ilmeitä ja emäntäkin hössötti siinä intoa täynnä. Siinä oli puhetta jostain A-lonkista, 0-kyynäristä sekä terveistä silmistä ja polvista.

Parasta päivässä oli se, että sain illalla tupla-annoksen ruokaa!