Juhuu, tänään tuli 13 viikkoa mittariin. Enkä mä muutenkaan mikään rääpäle ole, emäntä nimittäin sai mulle tänään puntarilla hienot lukemat, 7.9 kg.
Mä päätin heti aamusta, että tänään en ole yksin kotona. Pistin melkoiset vinkumiset ja oven raapimiset kehiin kun emäntä oli lähdössä töihin ja jatkoin niin kauan kun isäntä tuli Siiriä viemästä (Tai niin se ainakin luulee. Oikeasti aloitin mekkalan uudelleen vasta kun kuulin isännän rapistelevan ovella). Kun kuulin, että isäntä tuli kotiin niin päätin jatkaa mökäämistä niin kauan että se tulee ja päästää mut pois keittiöstä. Isäntä puolestaan oli päättänyt odottaa kunnes vaikenen, mutta minä olin sinnikkäämpi. Isäntä ei nimittäin pääse työhuoneeseen tulematta ensin keittiöön ja koska tietokone odotti työpöydällä ja työt kutsuivat, niin minä sain erävoiton! Ja mikä parasta, isäntä ei lähtenyt kotitoimistolta mihinkään koko päivänä. Eli kannatti pistää show pystyyn; jatkan taatusti samalla linjalla muinakin päivinä!
Emäntä päätti parturoida mua taas ja pisti sakset viuhumaan. Olen kuulemma paljon komeampi nyt, kun karva on lyhyempää ja kihartuu kauniisti. Ihan sama mulle, mutta kyllähän se kivalta tuntuu kun mua ihastellaan ja rapsutellaan.
Iltalenkillä sattui muuten melkoinen ihme, itseasiassa jo toinen parin päivän sisällä. Yks nainen nimittäin kysyi isännältä olenko mä Lagotto. Ja sunnuntaina yks pikkunoita tuli ovelle sellaisen kivasti koristellun oksan kanssa ja ensin se luritteli kivasti rimmaavan lorun ja sitten sekin kysyi olenko mä Lagotto. Isännältä meinasi leuka tipahtaa alas, kun sellainen pikkuihminen tunnisti mun rodun. Täytyy kyllä myöntää, että masalalaiset on aika valveutunutta porukkaa kun ne tunnistaa meikäläisen rodun noinkin hyvällä prosentilla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti